Kirjainyhdistelmä LSP on tullut tutuksi monelle suomalaiselle kirjas-
tonhoitajalle, joka on ollut tekemisissä kirjasto-atk:n kanssa 1970-
luvun loppupuolelta aina tämän vuoden maaliskuulle. Kirjainten taak-
se kätkeytyy ohjelma nimeltään Library Software Package, kotimaa Eng-
lanti, käyttötarkoitus kirjastoluetteloiden tuottaminen IBM-ympäris-
tössä. 
Ohjelman kunniakas taival suomalaisessa kirjastomaailmassa päättyi 
kevättalvella; eräajoaikakausi on ohi, kirjastomaailma on siirtynyt 
lopullisesti online -aikakauteen. 
   LSP-ohjelma hankittiin British Librarystä 1977 tiedontallennus- ja 
tulostusohjelmaksi Suomen tieteellisille kirjastoille. Ohjelma pyöri 
Valtion Tietokonekeskuksen isolla IBM:llä Otaniemessä. Jokaisella 
kirjastolla oli oma "perusrekisteri" eli tiedosto, johon bibliogra-
fisia tietueita tallennettiin ja mistä sitten kirjastojen toivomusten 
mukaan tuotettiin erilaisia luetteloita sekoittamalla joukkoon "väli-
otsikkorekisterin" tietueita. Toisten kirjastojen tiedostojen hyödyn-
tämismahdollisuudet olivat hyvin rajalliset, online-poiminta oli vain 
kaukainen haave.  Neljän syöttölaitesukupolven ajan tiedostoihin tuu-
pattiin tietoa sadointuhansin tietuein. Ensin olivat älykkäät Inco-
termpäätteet (muistia 4 Kb) kokoruutueditoreineen, sitten tulivat mini-
koneet (Mikko3) tallennusalustoineen, MikroMikko ykkönen ja kakkonen, 
joissa hyödynnettiin Datastar-tiedontallennusohjelmaa ja viimein perus-
PC ja TEKO-tekstinkäsittelyohjelmaan perustuva tiedontallennus. 
   Ohjelman vahvuus oli tulostusmodulin joustavuus. Vuosien aikana tuo-
tettiin laserprintterillä kirjamuotoisia luetteloita ja bibliografoita, 
filmikortteja ja valoladontatulosteita, kuten esim. 'Suomen kirjallisuus'-
vuosiluettelo. Kirjastojen tiedostoista tuotettiin myös KDOK-tietokannat: 
KATI, KOTI, KAUKO, MUSA ja VIRA. Ohjelma venyi, paukkui ja natisi, kun 
kirjastojen toiveita luetteloiden ulkoasusta, viitteiden lajittelusta ja 
hakemistojen rakenteesta pyrittiin täyttämään. Jokaisen atk-yksikkömme 
suunnittelijan ensimmäinen tehtävä oli opetella LSP:n tulostusparametrien 
määrittelyn kiemurat.  Aina tarpeen mukaan ohjelmaa viilattiin TKAYssa. 
Jo ohjelman hankintavaiheessa muokattiin 'ääkkösten' tallennus toimivaksi, 
myöhemmin tehtiin viitteiden numerointi mahdolliseksi, hakemistojen 
rakennetta kevennettiin 'ohittamalla' toistuvia tietoja. 
'Kiepautusohjelmalla' voitiin manipuloida kerralla kaikkien tietueiden 
tietoja. 
   LSP-ohjelma tarjosi mahdollisuuden Suomen korkeakoulukirjastoille 1970-
luvulla aloittaa tietueiden keräämisen tietovarastoihin, joista myöhemmin 
on tuotettu LINDA-tietokannan perusta ja bibliografiset tiedostot 
integroituihin paikallisiin kirjastojärjestelmiin. KATI-CD on myös LSP:n 
perillinen. LSP:n joutuminen eläkkeelle ei johtunut siitä, että ohjelman 
tulostusominaisuudet eivät olisi riittäneet, vaan siitä, että 
eräajotallennus kävi auttamattoman vanhanaikaiseksi. Kaikki toiminnot 
käsittävä kirjastojärjestelmä, toisten kirjastojen työn hyödyntäminen ja 
suorakäyttö ovat 90-luvulla keskeisiä kirjastotyön rationalisoinnin ja 
asiakaspalvelun tehostamisen apuvälineitä. Siinä ympäristössä Mauri jouti 
jo hyvin palvelleena eläkkeelle.