|
Inkeri Salonharju Yhteistyösihteeristö
EU:n kirjastoyksikkö valmistelee jo viidennen puiteohjelman sisältöä, kun neljänteen puiteohjelmaan liittynyt ensimmäinen hakukierros vasta sulkeutui keväällä. Silloin saatiin lopulliset tiedot toteutettavaksi hyväksyttyjen hakemusten neuvottelutuloksista. 11 tutkimushanketta ja 6 yhteistyö- tai tukihanketta on edennyt varsinaiseen toteutusvaiheeseen. Ohessa on tiiviit tiedot uusista käynnissä olevista hankkeista ja ajantasaista lisätietoa löytyy komission www-palvelimelta osoitteesta: http://www.echo.lu/libraries/en/libraries.html. Seuraavan haun ajankohtaa ei ole vielä lopullisesti päätetty. Alusta- vasti hakua puuhattiin alkukesään, mutta nyt tavoitteesta on luovuttu ja todennäköisin aika haun avautumiselle on joulukuu. Tällöin tarjouskilpailun umpeutuminen olisi vasta maaliskuussa 1997, mikä antaisi lisäaikaa valmistautumiseen. Monipuolinen osallistuminen EU-hankkeiden valmisteluun on tärkeää, ja nyt saamme kaivattua kansallista kokemusta, kun Annu Jylhä-Pyykönen opetusministeriöstä on suorittamassa virkamiesharjoittelua EU-komissiossa. Hänen sijoituspaikakseen on valittu DG XIII Luxemburgissa, mikä tarjoaa erinomaiset näköalat niin itse kirjasto-ohjelmaan kuin Impact ja Info-2000 ohjelmiin perehtymiseen. Tukiryhmän rooli tärkeä Kansallisen tukipisteen, NFP:n toimintaa ohjaava tukiryhmä on kokoontunut kevään aikana, ja ryhmän kokoonpanoa on vahvistettu. Ryhmässä on monipuolinen eri kirjastotyyppejä, tutkimusta ja yritystoimintaa edustava osallistujajoukko. Ryhmään kuuluu edustajat Helsingin ja Turun yliopistojen kirjastoista, Helsingin ja Oulun kaupungin kirjastoista, Teknillisen korkeakoulun kirjastosta, Terveystieteiden keskuskirjastosta, Varastokirjastosta, Tampereen yliopiston informaatiotutkimuksen laitokselta, TT-konsernista ja opetusministeriöstä. Tukiryhmän tehtävänä on tutkimuksen kansallisten painopistealueiden määrittely ja priorisointi, EU:n kirjastosektorin työohjelman valmisteluun osallistuminen, tavoitteiden asettelu tarjouskilpailuihin osallistumiseksi, kansallisten resurssien hankinta, tiedotus, kokemusten jakaminen sekä kotimaisten ja EU-tutkimushankkeiden koordinointi. Strategiaseminaari maaliskuussa Seuraavaan tarjouskilpailuun valmistautuminen on jo käynnistetty. Maaliskuussa Helsingissä järjestettiin strategiaseminaari teemanaan "Kriittiset menetystekijät eurooppalaisessa tarjouskilpailussa". Seminaarissa aihetta käsiteltiin useista koti- ja ulkomaisista näkökulmista. Ulkomaisina esiintyjinä tilaisuudessa olivat Georg Stork, jo aikaisemminkin Suomessa ollut komission virkamies, sekä tohtori Michael Casey University Collegesta, Dublinista. Ohjelmassa oli myös kirjasto-ohjelman evaluaattorina toimineen Sauli Laitisen (VTT Tietopalvelu) kiinnostava esitys kirjasto-ohjelman evaluoinnista suomalaisnäkökulmasta. Inkeri Salonharju esitteli suomalaisten tuloksia viime hakukierroksella, sekä jatkotoimia menestyksen lisäämiseksi. Konkreettisina keinoina esiin tuotiin avainhenkilöiden kouluttaminen kansainvälisen tutkimus- ja kehittämisprojektin hallintaan sekä kansainväliseen kokoustekniikkaan, esiintymis- ja kielitaitoon panostaminen. Myös kotimaisissa tutkimushankkeissa meritoituminen on tärkeää. Monikansalliset hankkeet ovat vaativia, ja kirjastojen tulisikin aktiivisesti tukea ammattitaitoisten ja osaavien henkilöiden valmentautumista ja kouluttautumista. Suomalaisille on jo kertynyt omiakin kokemuksia hanke-ehdotuksista ja osallistumisesta, ja tilaisuudessa oli mielenkiintoiset esitykset yhteistyöhankkeista PUBLICA (yleiset kirjastot) ja HARMONICA (musiikin kenttä laajasti), hyväksytystä lastenkirjastoihin liittyvästä tutkimushankkeesta CHILIASta, sekä varauslistalle yltäneistä hankkeista BALTICSEAWEB (Itämeri-tietokanta ja graafinen käyttöliittymä) ja SELENIUM (kirjastohenkilökunnan verkkokoulutus). Miksi hanke epäonnistuu? Strategiaseminaarin pääalustuksessa Michael Casey tarkasteli menestyvän hanke-ehdotuksen kriteerejä kriittisen analyysin keinoin. Tarkastelun kohteena olivat viime hakukierroksen hanke-ehdotukset, joista noin kolmannes menestyi ja kaksi kolmannesta hylättiin. Casey haki evaluointitulosten perusteella vastausta siihen, mikä erottaa onnistujan epäonnistuneesta ehdotuksesta. Selvitys tehtiin EU-komission toimeksiannosta, ja käytettävissä olivat kaikki luottamukselliset evaluointiraportit. Raportissa kuvattiin yksityiskohtaisesti evaluoinnin eri vaiheet ja tarkasteltiin monipuolisesti muodollisia evaluointikriteerejä. Hankkeen epäonnistumisen syyt ovat moninaiset, mutta muutamia keskeisiä esiin tulleita seikkoja olivat: 1) Puutteet muodollisten kriteerien täyttämisessä, kuten hakemus saapunut määräajan jälkeen, konsortiossa ei yhtään kirjastoa, allekirjoitukset puuttuvat tai hanke ei liity kirjasto-ohjelman alaan. 2) Sisällölliset puutteet, kuten eurooppalaisen näkökulman puuttuminen, kansalliset ongelmat ensisijaisia, ei vastaa kirjasto-ohjelman tavoitteita, epämääräinen esitystapa, josta on vaikea hahmottaa hankkeen keskeistä sisältöä, rajoitetut hyödyntämismahdollisuudet, kirjastojen todellisten tarpeiden heikko hahmottaminen, triviaalin teknologian käyttö tai oikeudellisten ongelmien, kuten tekijänoikeuksien tai voimassa olevien standardien huomiotta jättäminen. 3) Validointisuunnitelman puutteet, kuten koko suunnitelman puuttuminen, käyttöönottosuunnitelman spesifikaatioiden puuttuminen, käyttäjäpohja määrittelemättä tai kirjastojen osuus validoinnissa marginaalinen. 4) Projektin johtamiseen, kompetenssiin ja sitoutumiseen liittyvät ongelmat, kuten rajoittunut riskien hallinta, kirjastoja ei mukana projektin johdossa, partnereiden roolit epäselvät, konsortio ei tasapainoinen tehtävien ja työpakettien suhteen, monta osapuolta mutta yksi maa dominoi hanketta, puutteellinen laatukontrolli tai projektin tarkistuspisteiden ja tuotosten määritykset puuttuvat. 5) Resurssien käyttöön ja kustannustehokkuuteen liittyvät ongelmat, kuten yliresurssointi tai epärealistinen aliresurssointi, resurssien suhteen epätasapainoinen konsortio, sektorin avainpelaajat puuttuvat, kirjastojen panostus vähäinen tai resurssien jakautumista työpakettien ja osallistujien kesken ei esitetty. 6) Muita ongelmia, kuten mm. hanke-ehdotuksen heikko ulkoasu ja esitystapa, irtolehtikopio, kaikkiin hakemuksien kysymyksiin ei vastattu, virheitä ja epäjohdonmukaisuuksia taulukoissa ja tekstissä. Vaikka tässä on pelottavan pitkä syntilista, jäi yksi meidän näkökulmasta keskeinen ongelma-alue vaille huomiota Caseyn raportissa - kielellisestä taustasta johtuen - eli kielivirheet. Meille hanke-ehdotuksen valmistelu on monin verroin englantia äidinkielenään puhuvia työläämpää. Aina kannattaa kuitenkin huolehtia esityksen kieliasusta, ja tätä varten yhteistyö syntyperäisen, äidinkielenään englantia puhuvan kielentarkastajan kanssa on välttämätöntä. Irlantilaiset menestyjiä Irlantilaiset ovat menestyneet hyvin sekä kolmannessa puiteohjelmassa (mukana n. 20 hankkeessa) että viime hakukierroksella, missä he pääsivät mukaan 9 uuteen hankkeeseen. Kysymykseen siitä, mikä on irlantilaisten strategia, Michael Casey vastasi, että menestys on tullut yhteistyöllä ja virheistä oppimalla. Aluksi irlantilaisten menestys ei ollut erityisen hyvä, mutta epäonnistumisen syitä analysoitiin tarkasti, ja tulokset jaettiin kansallisella tasolla. Tutkimukseen ei myöskään ollut käytettävissä kansallista rahoitusta, jolloin tutkimusvarojen ainoa hankintakanava oli EU-rahoitus. Tämä kannusti yliopistoja tulemaan mukaan ohjelmaan ja tekemään yhteistyötä kirjastojen kanssa. Nyt irlantilaisilla on mahdollisuus valita ne hankkeet, joihin haluavat osallistua - he ovat aina haluttuja kumppaneita. Strategiaseminaariin osallistui yli 60 henkilöä, ja palaute annista oli myönteinen. Seminaarin tietopaketti sisältää myös Michael Caseyn raportin, "The EU Libraries Programme, Criteria for Successful Proposals: A Critical Analysis", ja sitä on vielä saatavana yhteistyösihteeristöstä. Uudet neljännen puiteohjelman projektit Tutkimusprojektit tietolinja 2/96* 7.6.1996 |
TESTLAB - Testing systems using telematics for library access for blind and
visually handicapped readers. Näkövammaisten palvelut, braille,
puhesyntetisaattori.