"Aika entinen ei koskaan enää palaa..."

Tietoyhteiskunnasta toitotetaan nykyään kaikissa tiedotusvälineissä aivan kuin se olisi jotakin uutta ja ihmeellistä. Niin yhteiskunta kuin tietokin ovat olleet olemassa jo ammoisista ajoista alkaen. Yhtenäistä määritelmää sille, mitä tietoyhteiskunnalla tarkoitetaan, en ole onnistunut löytämään, mutta ei se ole niin välttämätöntäkään. Puheet ja teot ovat maailman sivu muutenkin kulkeneet eri tahtiin.
Kirjastot pitävät itseään avaintekijöinä, vetureina suorastaan, tietoyhteiskuntaa luotaessa. Karu totuus voi kuitenkin osoittautua toisenlaiseksi. Se tieto, mitä kirjastojen seinien sisällä on painetussa, piirretyssä, filmatussa, kaiverretussa tai elektronisessa muodossa, edustaa merkittävää osaa tallennetun tiedon määrästä, mutta nykyisellä käyttöönsaattamistahdilla kirjastoista ei välttämättä ole uutuustiedon jakelijoiksi.
Tietoverkot mahdollistavat aivan uudenlaisen tavan välittää tietoa ja myös luoda tietoa. Tieto voidaan saattaa kaikkien ulottuville vaikka kirjain kirjaimelta, viiva viivalta, bitti bitiltä siihen tahtiin kuin sitä syntyy. Luomisprosessi voi olla interaktiivista ja siten tietotuote elää ja kehittyy jatkuvana ajatusten ja ideoiden virtana saavuttamatta kenties koskaan lopullista muotoaan. Versioiden määrä voi olla rajaton riippuen erilaisista tarpeista, mieltymyksistä tai mielialoista. Tuote voi koostua palasista, jotka sijaitsevat eri tietokoneilla eri puolilla maailmaa. Kun paperiversiota kaivataan, se tuotetaan kysyjälle tarpeen mukaan Print on Demand tekniikka yleistyy nopeasti ja hinnat sen myötä putoavat.
Minkä roolin kirjastot haluavat, voivat tai saavat ottaa tulevassa tiedonvälityksen uusjaossa, riippuu paljon meistä itsestämme. Siitä, olemmeko valmiita pistämään koipussiin vanhoja käsityksiämme, asenteitamme ja arvojamme ja avoimesti miettimään palvelustrategiaamme myös pitkällä tähtäyksellä. Tarvitaanko kirjastoja tiedonvälittäjiksi siksi, että asiakkaamme eivät itse halua tai osaa tietoa metsästää? Tuskinpa, sillä jo nyt monet asiakkaat ovat siinä meitä etevämpiä ja jatkossa yhä älykkäämmät käyttöliittymät palkitsevat kokemattomammankin asiakkaan yrityksiä riittävän hyvin.
Tiedon ryhmittelyssä ja loogisessa esittämisessä kirjastoilla on vankka kokemus. Eri asia sitten on, haluavatko asiakkaat meidän tavallamme järjestettyä ja esitettyä tietoa. Luovuustutkijat ovat sitä mieltä, ettei täydellinen järjestys mitenkään edistä keksintöjen syntymistä. Luovuus ja innovatiivisuus edellyttävät pikemminkin kaaosta, jossa pistetään totutut ajattelumallit ja tietopinot ihan uudella tavalla sekaisin ja sitä kautta etsitään tuoreita näkemyksiä ja oivalluksia. Tällaista toimintatapaa nykyinen Internet ainakin tukee ihan kiitettävästi vaikka tarvittava täsmätieto jäisikin löytymättä, vastaan tupsahtaa massoittain ihan muita mielenkiintoisia asioita.
Tietoverkot tulevat vaikuttamaan ihmisten käyttäytymiseen jo lähisukupolvien aikana ja vuosituhansien myötä kenties geeneihin asti. Sirpaletiedon omaksuminen ja hyväksyminen yleistyvät. Sellaiseen tiedonhankintatapaan tottuneiden osuus voi pian ylittää loogisista kokonaisuuksista, artikkeleista, kirjoista tietonsa hankkivien määrän. Hyvänä mallina on television kanavatarjonnan lisääntymisen vaikutus, josta jo on muutaman sukupolven kokemus. Tutkimuksin on todettu että suuri osa mm. amerikkalaisista (varmaan suomalaisistakin) TV:n katsojista on surffareita, jotka eivät halua tai osaa keskittyä kokonaisuuksiin, vaan siirtyvät jatkuvasti kanavalta toiselle. Tärkeää on etsiminen sinänsä, ei välttämättä se, mitä löytää.
Nämä TV-sukupolvien neropatit ovat luoneet Internetin ja sen työvälineet ja tauti leviää valon nopeudella. Vastalääkettä ei löydy ainakaan perinteisen kirjastonhoitajan lääkekaapista, jossa lymyävät UDK:t, AACR:rät, ISBD:t sun muut käyttäjien torjuntaan sopivat myrkyt.
Niinpä on korkea aika ottaa hiiri kauniiseen käteen ja lähteä avoimin mielin muutokseen mukaan!

tietolinja 1/96 * 28.2.1996

Tällä kertaa en aio esittää varsinaista toimintasuunnitelmakokonaisuutta, vaan pikemminkin listaan sellaisia asioita, tapahtumia ja tavoitteita, joilla arvelisin olevan käyttäjiemme kannalta merkitystä. Tavoitteita kuitenkin tarkistetaan ja toteuttamisjärjestyksiä priorisoidaan matkan varrella.
Yleisenä, yhä voimistuvana trendinä on, että alunperin korkeakoulukirjastojen palveluverkoksi perustettu LINNEA kasvaa yleiseksi kirjastojen kansalliseksi tietoverkoksi, jossa niin tiedontuottajia kuin -käyttäjiäkin on erilaisista kirjastoista. Tietokannoista MANDA ja ARTO jo ovat tällaisia kirjastorajat ylittäviä palveluita ja poimintapalveluiden laajentaminen kaikkiin tietokantoihin ja kaikkia kirjastoja koskevaksi edelleen vahvistaa tätä suuntaa.

Yleisten kirjastojen yhteisluettelo MANDAn perustamisvaihe saadaan päätökseen kuluvan vuoden loppuun mennessä. Kaikkiaan 18 maakuntakirjaston ja Helsingin kaupunginkirjaston tietokannat on silloin yhdistetty yhdeksi, noin 1,7 miljoonaa tietuetta kattavaksi tietokannaksi. Kaikki mainitut kirjastot päivittävät uudet tietonsa yhteisluettelotietokantaan muutaman kerran vuodessa. Suunnitelmia MANDAn kehittämisestä pitemmällä tähtäyksellä valmistellaan tämän vuoden aikana. Jo nyt MANDA on yleisessä hakukäytössä ja tietuemäärä on ylittänyt miljoonan rajan viime vuoden loppupuolella.

Musiikkiaineistojen tietokanta, VIOLA, avataan käyttöön kuluvan kevään aikana. Helsingin yliopiston kirjasto vie sinne jatkuvasti kaikki uudet nuottijulkaisut ja Sibelius-Akatemian kirjasto kaikki musiikkihankintansa. VIOLAsta voidaan hakea myös nuottijulkaisuihin ja äänitteisiin sisältyviä yksittäisiä esityksiä, jotka löytyvät jopa alkusanojen mukaan. Neuvotteluja käydään useiden osapuolien kanssa aineiston monipuoliseksi kartuttamiseksi. Vuoden loppuun mennessä 100 000 tietueen raja ylittynee.

ARTO-tietokanta on hyvässä vauhdissa. Jo edelliseen vuodenvaihteeseen mennessä oli ylitetty 1000 indeksoitavan kotimaisen aikakauslehden raja ja kate tulee paranemaan entisestään. Tietuemäärä kasvaa usealla sadalla artikkelilla päivittäin. Vuoden lopussa ARTOssa on tiedot jo n. 130 000 artikkelista. Osana palveluiden kehittämissuunnitelmia viitteiden linkittämistä dokumenttiin eli artikkelin kokotekstiin kuvineen päivineen tullaan testaamaan. Tähän liittyen aineistojen digitointiin liittyvät asiat tulevat laajemminkin selvitettäviksi. Suurimmat odotettavissa olevat ongelmat eivät kuitenkaan ole teknisiä vaan käytännöllisiä: tallennukseen tarvittavien resurssien hankinta, tekijänoikeudet yms.

tietolinja 1/96 * 28.2.1996

SVEN-tietokanta, johon saadaan jatkuvasti uudet Ruotsin kansallisbibliografiaan luetteloidut tietueet, on tähän asti ollut vain korkeakoulukirjastojen käytössä. Nyt Kungliga Bibliotekin kanssa neuvotellun uuden sopimuksen mukaan SVENin tiedot voidaan asettaa kaikkien suomalaisten kirjastojen käyttöön. Valmistelut SVENin ottamiseksi julkisten tietokantojemme joukkoon ovat käynnissä.

Erilaisten CD-ROMien tarve tuntuu koko ajan kasvavan. TKAY pyrkii vastaamaan käyttäjien tarpeisiin pystyttämällä omien CD-ROM levyjen tuotantoympäristön. Näin voimme jatkossa tehdä tarvittaessa nopeastikin juuri sellaisia tuotteita kuin asiakkaamme tarvitsevat. Tänä vuonna on tarkoitus suorittaa tarvittavat hankinnat, kouluttaa henkilökuntaa ja testata. Loppuvuodesta toivottavasti saamme ulos myös jaeltavia tuotteita. Mitä ne tulevat olemaan, siitä on liian aikaista vielä luvata mitään. Toivomuksiakin sopii esittää.

Tietueiden poiminta tietokannoista luette- lointia varten on ollut käytössä korkeakoulukirjastojen osalta jo vuosikaudet. Tämä turvattiin alunperin hankkimalla yhteneväiset kirjastojärjestelmät kaikkiin korkeakouluihin. Nykyisin alkaa olla muitakin toimivia vaihtoehtoja joko Z39.50 standardeja noudattavan asiakasohjelman tai jonkun muun tarkoitukseen viilatun poimintaohjelman avulla. Kuluvan vuoden aikana LINNEAn tietokannoille luodaan tekniset valmiudet tarjota tietoja poimittavaksi myös muille kuin VTLS-järjestelmää käyttäville kirjastoille. Tämän jälkeen poiminnan onnistuminen ja sen sujuvuus riippuvat kirjaston oman järjestelmän valmiuksista. Poiminnan hinnoitteluperiaatteet on niinikään selvitettävä.

Yhteisluettelot LINDA ja MANDA ovat jo sellaisinaan erinomaisia kaukolainauksen apuneuvoja. Lopullisena tavoitteena on, että kaukolainaus olisi integroitu osa paikallisjärjestelmää, josta kansallisen yhteisjärjestelmän kautta lainapyynnöt voitaisiin tarvittaessa välittää kansainvälisiinkin järjestelmiin. Tällaisen yhtenäisen tuotantolinjan aikaansaaminen edellyttää mm. laajamittaista kansainvälisen ISO ILL -standardin käyttöönottamista ja sitä kautta vastaavia lisäyksiä myös kirjastojärjestelmäohjelmistoihin. Jo nykyisellään kotimaiset VTLS-kirjastot voivat varsin näppärästi paikantaa dokumentteja ja jättää välityspyyntöjä paikallisjärjestelmiensä välillä. Tarkoituksena on tänä vuonna selvittää ja mahdollisuuksien mukaan myös toteuttaa jossakin mitassa kaukolainapyyntöjen välitys saajan, vastaanottajan ja yhteistietokantojen välillä. Tavoitteena on, että tämä palvelu olisi kaikkien kirjastojen käytettävissä.

Kansainvälisistä hankkeista EU:n teettämän pohjoismaisen tietotekniikkaselvityksen suomalainen osuus valmistuu lähikuukausina, EU:n kirjasto-ohjelmaan kuuluva ONE-projekti jatkaa hyvin aikataulussaan ja kansalliskirjastojen yhteiseurooppalainen WWW-palvelin, GABRIEL (jossa HYK oli aloitteentekijänä), on asetettu käyttöön ja sen edelleenkehittämiseen osallistutaan, mikäli jatkolle määrärahat myönnetään. (Oletko muuten käynyt katsomassa, mitä sieltä löytyy? Osoite on: http://www.lib.helsinki.fi/gabriel/).

Tuotantotoiminnan ja peruspalveluiden kehittäminen on uusien hankkeiden ohella koko ajan käynnissä. Myöhemmin tänä vuonna on tarkoitus toteuttaa asiakaskysely, jolla selvitetään nykyisten palveluiden kattavuus, nopeus, sisällön tarkoituksenmukaisuus sekä kehittämistarpeet eri asiakasryhmien kannalta.

tietolinja 1/96 * 28.2.1996

CD-KATIn tulostusmahdollisuuksia on parannettu. Uuden ohjelman avulla käyttäjä voi valita seuraavista kolmesta vaihtoehdoista: (1) jokainen viite uudelle sivulle (entinen tapa), (2) jokaiselle sivulle niin monta kokonaista viitettä kuin sille mahtuu ja (3) jatkuva tulostus ilman että sivunvaihtoa huomioidaan. Ohjelma toimii vain Windows-ympäristössä. Se lähetetään korvauksetta kaikille CD-KATIn jo hankkineille. Uudet tilaajat saavat tulostusohjelman CD-levyn mukana.

Thomas Blomkvistin sukunimi on muuttunut. Uusi nimi on Roos.
Sähköpostiosoite on thomas.roos@helsinki.fi. Puhelinnumero on entinen eli (90) 7084 4620.

FINMARC-yhtenäisformaatin sovellusohje kartoille on ilmestynyt. Sitä myy BTJ-Kirjastopalvelu Oy ja hinta on 180,-.

Musiikkitietokanta VIOLAan on viety helmikuun alussa Sibelius-Akatemian nuottien ja äänitteiden bibliografiset tietueet, yhteensä n. 31 000 tietuetta. Lisäksi VIOLAan vietiin n. 5 000 auktoriteettitietuetta, jotka koskivat yhtenäistettyjä nimekkeitä. Jälkisiivous on käynnissä. Sibelius-Akatemia luetteloi tästä eteenpäin uudet nuotit ja äänitteet suoraan VIOLAan ja kopioi ne sieltä omaan tietokantaansa.
VIOLAssa on nyt 47 500 bibliografista tietuetta (emo- ja osakohdetietueita). Sibelius-Akatemian lisäksi Helsingin yliopiston kirjaston bibliografinen osasto luetteloi sinne säännöllisesti vapaakappaleina saatavat nuottijulkaisut osakohteen tasolla. VIOLAan tallennetaan myös mahdollisuuksien mukaan luetteloinnin avuksi auktoriteettitietueita; uusimpana aineistona sinne viedään lähipäivinä Musiikin asiasanaston auktoriteettitietueet. VIOLA avataan yleiseen käyttöön kevään kuluessa.

LINNEAn tunnusluvut 13.2.1996
               1. LINDAn tietuemäärä 2 488 753
               2. Suurin yhtäaikaisten käyttäjien määrä 380
               3. MANDAn tietuemäärä 1 051 236
               4. ARTOn tietuemäärä 75 193

tietolinja 1/96 * 28.2.1996

Helsingin yliopiston kirjaston WWW-sivut on avattu osoitteessa: http://www.lib.helsinki.fi/hyk/.

tietolinja 1/96 * 28.2.1996

ARTO - uusien kotimaisten aikakauslehtiartikkeleiden viitetietokanta - on ollut vuoden julkisesti haettavissa, ensin testitietokantana ja kesästä 1995 lähtien varsinaisessa tuotantokäytössä. Helmikuun alussa 1996 ARTOssa oli n. 73 000 tietuetta (vuoden 1995 alussa niitä oli 8 313). Tietuemäärän on kaavailtu kasvavan yli kaksinkertaiseksi vuoden 1996 aikana, n. 140 000:een.
Tuottajien kanssa solmittiin 14 tallennussopimusta vuonna 1994, 16 vuonna 1995 ja tänä vuonna on ehditty solmia jo yksi uusi.
ARTOn hakukäyttö on myös kasvanut tasaisesti. Sen käyttäjinä ovat lukuisat yleiset kirjastot sekä korkeakoulu-, virasto-, yritys- ja oppilaitoskirjastot. ARTOn nopeasti saavuttama suosio perustuu sen käytön edullisuuteen ja kattavaan sisältöön.

Tiedontuottajat

ARTOn tiedontuottajiin kuuluu niin yleisiä kirjastoja kuin tieteellisiä kirjastoja lähes kaikilta tiedon alueilta. Tuottajatunnuksia on nyt lähes 50, uusimpina tuottajina Åbo Akademin kirjasto, Postimuseon kirjasto ja Tampereen kaupunginkirjasto - Pirkanmaan maakuntakirjasto. Erityisesti yleiset ja maakuntakirjastot ovat viime aikoina osoittaneet kiinnostusta ryhtyä myös ARTOn tuottajiksi MANDA-yhteistyön ohella, joten varmasti pian voimme kertoa taas uusista yhteistyökumppaneista.

Sisällöllinen kattavuus

ARTOon rekisteröidään kaikki merkittävät artikkelit yli 1000 aikakauslehdestä (ns. vastuulehdet) kuukauden sisällä lehden ao. numeron ilmestymisestä. Vastuulehtivalikoimaan on otettu keskeisiä tieteellisiä aikakausjulkaisuja, suuri joukko yleistieteellisiä lehtiä ja eri alojen yleis- ja harrastelehtiä. Lehtivalikoima kasvaa koko ajan uusien tuottajien myötä. Vastuulehtien lisäksi ARTOon tallennetaan tuottajia kiinnostavia artikkeleita lukuisista varsinaisessa lehtilistassa mainitsemattomista lehdistä sekä kokoomateoksista.
Tietokantaan on myös mahdollista tallentaa korkeakoulujen julkaisurekistereiden artikkeleita ja vastuulehtien tallennuksen ohella myös tuottajille merkittäviä takautuvia artikkeliaineistoja.
ARTOn aihepiirejä ovat mm. antroposofia, arkeologia ja museologia, biodynaaminen viljely, biotieteet, eläinlääketiede, eläinsuojelu, farmasia, fysiikka, geologia, hammaslääketiede, historia, kala- ja riistatalous, kasvatustiede, kauppatieteet, kennellehdet, kielitiede, kirjallisuudentutkimus, kirjasto- ja tietopalvelu, kuluttaja-asiat, liiketaloustiede, liikunta ja urheilu, maatalous-, elintarvike- ja

tietolinja 1/96 * 282.1996

Tallennusyhteistyötä tarjolla

ARTO on saavuttanut vankan aseman LINNEA-tietokantojen joukossa. Kasvaneen käytön myötä olemme voineet jopa alentaa LINDAn ja ARTOn käyttömaksuja. Parantaaksemme edelleen ARTOn kattavuutta ja käyttökelpoisuutta otamme mielellämme vastaan uusia yhteistyökumppaneita. Jos teillä on tarjolla kiinnostava lehtivalikoima (n. 30 lehteä) ja haluatte osallistua yhteistyöhön (tai haluatte vain lisätietoja), voitte ottaa yhteyttä allekirjoittaneeseen, puh. (90) 7084 4298, fax (90) 753 9514 ja sähköposti liisa.sten@helsinki.fi. ARTOn lehtiluettelo on nähtävissä LINNEA-palvelimessa, osoite: http://www.lib.helsinki.fi/tkay/yhteistietokannat/artolist.html. Siitä voitte halutessanne tarkistaa, mitä lehtiä tietokantaan jo indeksoidaan.
Vastineeksi tehdystä työstä tarjoamme yhteistyökumppaneillemme rahanarvoisia ilmaisia käyttäjätunnuksia ARTOon.
Luettelointi ei vaadi aiempaa VTLS-kokemusta. Me annamme peruskoulutuksen ja jatkuvaa tukea ARTOn tiedontuottajille puhelimitse, sähköpostin välityksellä ja ARTO-päivillä 1-2 kertaa vuodessa.

Poimintapalvelut

Kaikkien tiedontuottajien on mahdollista saada ARTOon tuottamansa aineisto itselleen vaihtomuotoisena (ISO 2709) tiedostona käytettäväksi esim. sisäisissä tietokannoissa. Toimitamme poiminta-aineistot tuottajien haluamalla aikavälillä. Pyrimme myös siihen, että tietueet tallennetaan vain kertaalleen ja samat tietueet päivittyvät ARTOon ja kopioidaan haluttaessa omaan tietokantaan. VTLS-kirjastojen on jo nyt mahdollista hyödyntää tallentamansa artikkelit välittömästi omissa tietokannoissaan. Tämä mahdollisuus pyritään jatkossa saamaan myös muiden kirjastojärjestelmien käyttöön.

tietolinja 1/96 * 28.21996

Donnerska institutetet, Steinerbiblioteket          (Reli) 
Geologian tutkimuskeskus                            (GTK) 
Helsingin yliopisto 
- Eläinlääketieteellinen kirjasto                   (Vet) 
- Hammaslääketieteellinen kirjasto                  (Ham) 
- Luonnontieteiden kirjasto                         (Biot/Hm, Sci, SFFF) 
- Metsäkirjasto                                     (Met) 
- Teologisen tiedekunnan kirjasto                   (Teol) 
- Maatalouskirjasto                                 (Maak) 
- Valtiotieteellisen tiedekunnan kirjasto           (Valt) 
Helsingin yliopiston kirjastolaitos                 (HYjul, HYju1, Hyju2, HYju3) 
Joensuun yliopiston kirjasto                        (Carel, Ortod, Yhte) 
Jyväskylän yliopiston kirjasto                      (Kasva, Liik, Psyko) 
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus                  (Urbis) 
Lapin maakuntakirjasto                              (Lap) 
Lapin yliopiston kirjasto                           (Oik, LaYK) 
Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun kirjasto     (Tek/LTKK) 
Museoviraston kirjasto                              (Muse) 
NORDICOM                                            (Viest) 
Oulun yliopiston kirjasto                           (Biot/OYK) 
Porin teknillinen kirjasto                          (Tek/PTK) 
Postimuseon kirjasto                                (PM) 
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos              (RKTL) 
Suomalaisen kirjallisuuden seura                    (Kitu, Peri) 
Suomen historiallinen seura ja Helsingin yliopiston 
kirjasto. Bibliografinen osasto                     (Hist) 
Svenska handelshögskolans bibliotek                 (Ekon/SHB) 
Taideteollisen korkeakoulun kirjasto                (Taik)
Tampereen kaupunginkirjasto - 
Pirkanmaan maakuntakirjasto                         (Tam) 
Tampereen yliopiston kirjasto                       (Kinf, Ope, Sosio) 
Teatteri- ja tanssialan keskuskirjasto              (Teat) 
Turun kauppakorkeakoulun kirjasto                   (Ekon/TuKKK) 
Turun yliopiston kirjasto                           (Biot/TYK, Kie, Mer) 
Åbo Akademis bibliotek                              (Abo)

tietolinja 1/96 * 28.2.1996

 
 
 
1.   TeleSampo, Infotel 

Aikaveloitus käyttösopimukseen perustuen         3,40 mk/min + ppm 
Aikaveloitus tunnuksettomasta käytöstä           4,00 mk/min + ppm
 
2.   Verkkoyhteys suoraan (FUNET, Datapak, Datanet) 
 
Käyttäjätunnuksen perustamismaksu                200 mk
 
A.   Aikaveloitus                                2,90 mk/min (klo 7-17) 
                                                 2,60 mk/min (klo 17 jälkeen) 
laskutus neljännesvuosittain
 
B.   Vuosimaksu
 
1.Henkilökunnan käyttöön tarkoitetut tunnukset 
 
6 000 mk/käyttötunnus; yksi yhtäaikainen istunto, valittavissa 1 tietokanta 
 
10 000 mk/käyttöunnus; yksi yhtäaikainen istunto, valittavissa 2 tietokantaa 
 
15 000 mk/käyttötunnus; yksi yhtäaikainen istunto, valittavissa 3 tietokantaa
 
Jos sama kirjastolaitos/organisaatio ottaa yhteislaskutuksella vähintäänn 10 
vuosimaksutunnusta, laskun loppusummasta myönnetään 15%:n alennus.
 
2.Asiakaskäyttöön tarkoitetut tunnukset 
 
20 000 mk/käyttötunnus; yksi yhtäaikainen istunto, valittavissa 3 tietokantaa
 
Näihin hintoihin lisätään arvonlisävero (alv).
Tietoliikenneyhteyksistä koituvat kulut maksaa käyttäjä. 
 
 

tietolinja 1/96 * 28.2.1996

VTLS-94-ohjelmaversio on otettu käyttöön nyt myös yleisten kirjastojen yhteisluettelo MANDAssa. LINDA ja ARTOhan siirtyivät uuteen versioon jo syksyllä.
Tiedonhaun uusista piirteistä on kerrottu Tietolinjassa 3/95. Tiedonhaun kannalta muutokset eivät ole suuria. Kaikki vanhat hakumahdollisuudet ovat edelleen käytössä ja uutta ovat jotkin hakua sekä tulostusta helpottavat piirteet.
Uudet tulostuskomennot:

 
/FOOTOFF             poistaa hakutuloksen listauksissa 
                     ja MARC-näytöissä ruudun 
                     alareunan vakio-opasteet
                     (antaa näytölle lisää tilaa)
/FOOTON              kumoaa /FOOTOFF-komennon
/PAGEOFF             poistaa kortti- ja MARCnäytöltä alareunan  
                     kaikki opasteet ja koko tietue on 
                     nähtävissä samalla "sivulla"
/PAGEON              kumoaa /PAGEOFF-komennon   

tietolinja 1/96 * 28.2.1996

Neljännen puiteohjelman kirjastosektorin toinen tarjouskilpailu lähestyy. Edellisen hakukierroksen sopimusneuvottelut ovat valmistuneet ja uudet projektit ovat käynnistyneet. Kansallisen tason valmistelutyötä on tehty, eli kirjasto-ohjelman tukiryhmä on kokoontunut, kansallinen kirjasto-ohjelman strategiaseminaari järjestetään maaliskuussa ja projektiosaamista tuetaan kansainvälisen T&K -projektin hallintakurssilla.

Edellisen tarjouskierroksen 20 hyväksyttyä hanketta on käynnistetty. Tutkimushankkeista suomalaisia osallistujia on lastenkirjastojen CHILIAS projektissa. Yhteistoimintahankkeista kansalliskirjastojen GoBRA, yleisten kirjastojen PuBlica ja musiikkikirjastojen HARMONICA ovat olleet aktiivisia, ja niissä on kaikissa suomalaisia osallistujia. Yksityiskohtaiset tiedot uusista projekteista löytyvät EU-komission www-palvelimelta osoitteesta http://www.echo.lu/libraries/en/libraries.html

Seuraava tarjouskilpailu

Tarjouskilpailun alustava aikataulu on 15.6.96 - 15.10.96. Työohjelma on pääosin 4 puiteohjelman työpaketin mukainen, mutta uusia painotuksia voi kuitenkin vielä tulla. Työohjelma löytyy myös komission www-palvelimelta. Keväällä järjestetään todennäköisesti tiedotustilaisuus ja kumppaniforum Luxemburgissa. Uusia hankeideoita kannattaa ryhtyä nyt heti valmistelemaan, koska aika tuntuu aina loppuvan kesken.

Strategiaseminaari

Kirjasto-ohjelmaan osallistumista vauhdittamaan järjestetään kansallinen strategiaseminaari 27.3.96 Helsingissä. Seminaarissa analysoidaan edellisen tarjouskilpailun tuloksia ja etsitään rakentavia ideoita ja menettelytapoja uutta hakukierrosta varten. Seminaariin on kutsuttu mm. edustaja EU komission kirjastoyksiköstä ja professori Michael Case University Collegesta, Dublinista. Professori Case esittelee komission toimeksiannosta tekemäänsä selvitystä hanke-ehdotuksen menestystekijöistä. Seminaarissa esitellään myös osallistujien omia hanke-ehdotuksia ja toivottavasti keskustellaan paljon. Seminaari on tarkoitettu kaikille EU:n kirjasto-ohjelmaan osallistumista suunnitteleville ja aiheesta
tietolinja 1/96 * 28.2.1996

Tukiryhmän toiminta

Eu:n kirjasto-ohjelman kotimainen tukiryhmä on taas kokoontunut vuoden alkupuolella. Ryhmän tehtävänä on edistää suomalaisten osallistumista kirjasto-ohjelmaan, osallistua kirjasto-ohjelman kehittämiseen uusien puiteohjelmien yhteydessä, ideoida hyviä hankkeita, tiedottaa kentän tarpeita yhteistyösihteeristölle ja välittää uusia tietoja takaisin ken-tälle sekä etsiä resursseja suomalaisosallistujien kansallisen rahoitusosuuden kattamiseen. Ryhmän tehtävät kehittyvät joustavasti Euro-osaamisemme kasvaessa.
Tukiryhmässä on edustajat Helsingin yliopiston kirjaston lisäksi Helsingin kaupunginkirjastosta, Opetusministeriöstä, Oulun kaupunginkirjastosta, Tampereen yliopiston informaatiotutkimuksen laitokselta, Teknillisen korkeakoulun kirjastosta, Terveystieteiden keskuskirjastosta, TT-Kuntapalvelut Oy:stä, Turun yliopiston kirjastosta ja Varastokirjastosta. Ryhmä ei ole suljettu, vaan uusia kiinnostuneita voidaan ottaa mukaan aktiiviseen työhön.

Lisätietoja

Yhteistyösihteeristöstä, Pl 26, 00014 Helsingin yliopisto. Puhelin (90) 7084 4396, fax (90) 753 9514 tai sähköposti Inkeri.Salonharju@Helsinki.fi. Maaliskuun alussa yhteistyösihteeristö muuttaa Helsingin yliopiston pääkirjaston tiloihin. Uudet yhteystiedot ilmoitetaan myöhemmin.

 
Saatavana olevat TKAY:n julkaisut: 
                                                                                                                                                 Hinta:                 Myynti:
                                                                Hinta:      Myynti:  
FINMARC-yhtenäisformaatin sovellusohje : kirjat              180,- xx)   BTJ-Kirjastopalvelu Oy
ISBN 951-45-6568-1 
FINMARC-yhtenäisformaatin sovellusohje : kausijulkaisut      180,- xx)   BTJ-Kirjastopalvelu Oy
ISBN 951-45-6875-3                                                               
FINMARC-yhtenäisformaatin sovellusohje : kartat              180,- xx)   BTJ-Kirjastopalvelu Oy
ISBN 951-45-7226-2                                                               
FINMARC-yhtenäisformaatti, 1.6.1994, 2. korj. painos         50,-        TKAY x) 
ISBN 951-45-7122-3                                             
FINMARC-auktoriteetGIFormaatti, 21.6.95                      30,-        TKAY x)  
ISBN 951-45-7095-2
KATI-tietokantaan indeksoitavat aikakauslehdet, 3.2.1994     50,-        TKAY x) 
ISBN 951-45-6657-2
Bibliografioihin sisältyvien aikakauslehtien lista, 3.2.1994 50,-        TKAY x) 
ISBN 951-45-6658-0
KDOK-käyttöopas,10.11.1992                                   150,-       TKAY x) 
ISBN 951-47-6806-X
*VTLS-94 - Haku ja näyttöluettelon käyttö.                   30,-        TKAY x)
Pikaopas. 1.8.1995         ISBN 951-45-7131-2

x) Postituskulut sisältyvät hintaan
   Tiedustelut ja tilaukset p. (90) 7084 4295 tai 7084 4388,  fax (90) 753 9514.
xx)Alennukset isompia määriä tilattaessa: 10-19 kpl -10% , 20 kpl ja enemmän  -20%. 
 
 

tietolinja 1/96 * 28.2.1996

Julkaisija:
Helsingin yliopiston kirjasto
Tieteellisten kirjastojen atk-yksikkö
Helsinki 1994
Yliopistopaino
PMM
SOPIMUS
00100/1400