|
Kirjastopalvelut Google Scholarin kautta?
Ari Rouvari
|
||||||||
|
Pääkirjoitus Artikkelit Uutisia, ajankohtaista |
Artikkelissa tarkastellaan Google Scholarin tarjoamia palveluita kirjastoille. Google Scholar (jäljempänä GS) on nimensä mukaisesti tieteellisten dokumenttien verkkohakupalvelu. Se on yksi Google-verkkopalveluperheen tuotteista, mutta siitä on toistaiseksi käytössä beta-versio. Palvelussa voi GS:n hakutuloksesta linkittää kirjaston linkityspalvelimeen (esimerkiksi SFX) ja tarkistaa onko omalla kirjastolla käyttöoikeus kyseiseen dokumenttiin tai tarkistaa dokumentin saatavuustiedot Linda-yhteistietokannasta. Artikkeli perustuu Kansalliskirjaston Triangelitiimin keväällä 2006 tekemään Google Scholar SWOT-analyysiin. Tavoitteena on selvittää GS-yhteistyön etuja ja mahdollisia haittoja sekä selvittää miten GS:n kirjastopalvelut toimivat. Taustatietoina on käytetty myös ELAG 2005 konferenssin yhteydessä pidettyä Metasearch systems vs Federated search –työpajaa sekä Tamar Sadehin artikkelia samasta aiheesta (2006).
Google Scholarin kirjastopalvelutGS:llä on kaksi palvelua kirjastoille: a) hakutuloksesta linkittäminen linkityspalvelimen kautta ja b)saatavuustietojen tarkistus kirjaston yhteisluettelosta. Tehtäessä GS-hakuja tunnistetuista IP-osoitteista esimerkiksi yliopiston IP-osoiteavaruudesta, tarjoaa GS linkin kirjaston oman SFX-valikon kautta koko tekstiin tai dokumentin saatavuustietoihin. Asiakas voi tehdä kirjastoasetukset myös itse GS:n ohjeiden mukaan, jolloin hän saa SFX-linkityksen näkyviin myös oman korkeakoulun IP-osoitteiston ulkopuolelta. Lisensioituja aineistoja ei kuitenkaan saa käyttöön IP-avaruuden ulkopuolelta ilman proxya tai muuta vastaavaa palvelua. Palvelun asentamiseksi kirjastot ottavat yhteyttä Ex Libriksen SFX-toimistoon. Ex Libris ja GS opastavat palvelun asentamisessa. Kirjastot ilmoittavat GS:lle haluamansa IP-avaruuden. Kirjasto- tai yhteistietokantojen saatavuustiedot (holdings) voi luovuttaa GS:lle, jolloin asiakas saa ne halutessaan esille GS:n käyttöliittymän kautta. Asiakkaan auktorisointi toimii samoin kuin edellä. Toistaiseksi GS on ollut kiinnostunut vain Lindan – yliopistokirjastojen yhteistietokanta – saatavuustiedoista. Lindan maksullisuuden ja/tai omistusoikeuksien takia niitä ei voi ilman konsortion hyväksyntää kuitenkaan antaa. GS kopio saatavuustiedot ajoittain niistä kirjastoluetteloista, jotka palveluun on asennettu. Molemmat palvelut voi lakkauttaa poistamalla kokoelmien tiedot automaattisesti tai pyytää GS:ää tekemään sen. Seuraavan SWOT-analyysin kaikki kohdat kuvaavat pääsääntöisesti molempia palveluita, jollei erikseen ole toisin mainittu.
Google Scholar SWOT-yhteenveto
Google Scholarin vahvuudetGS:llä on erittäin vahva visio – tavoitteena on tarjota kaikki tieto kaikille kaikkialta. GS on helppokäyttöinen ja tutun oloinen, sillä se toimii samalla tavoin kuin verkon suosituin hakupalvelu Google ja löytyy helposti tutun osoitteen kautta. GS on nopea, koska se käyttää keskitettyä hakua (eng. federated search) ja toimii "just-in-case" periaatteella eli GS indeksoi viitteet omiin tietokantoihinsa, ja asiakkaiden tekemät haut kohdistuvat GS:n indekseihin eikä etäkokoelmiin. Vastaavasti Nelli-tiedonhakuportaalissa käytetään monihakua (eng. metasearch) ja se toimii "just in time" periaatteella. Nelli-portaaliin ei indeksoida viitteitä vaan haut tehdään kohdetietokantoihin aina tosiaikaisesti. Tosin Nelliinkin on jokin verran indeksoitu viitetietokantoja ja osakokoelmia OAI- PMH protokollan avulla, mutta vain silloin kun hakua ei ole muulla tavoin voitu toteuttaa. GS:n käyttö tai kehittäminen ei kuluta kirjaston resursseja. Sen kulut katetaan mainoksista saatavilla varoilla. Toisaalta kirjastoilla ei ole juuri mahdollisuuksia vaikuttaa GS:n kehitykseen tai ne ovat korkeintaan välillisiä vaikutusmahdollisuuksia. GS on luonut hyvät suhteet kustantajiin ja saanut koottua monen kustantajan aineiston viitetiedot indekseihinsä. Asiakkaat pitävät GS järjestämistapaa hyvänä ja käytännöllisenä. Järjestämistapa on niin hyvä, että asiakas ei edes huomaa sitä eikä hänen tarvitse tuhlata aikaa sen ymmärtämiseen. Toisaalta asiakas ei voi itse vaikuttaa järjestämistapaan eikä itse asiassa edes tiedä miten se toimii. Google Scholarin heikkoudetGS:n toimintatapaa ei tunneta. Kukaan ei tiedä miten järjestäminen (relevance ranking) toimii eikä sitä, kuinka usein tietokantoja indeksoidaan. Saattaa hyvinkin olla että toisia tietokantoja indeksoidaan useammin kuin toisia. GS ei ole ajan tasainen eikä kattava. GS:n haku perustuu tietokantojen indeksointiin, joten uudet viitteet tulevat sinne viiveellä. Kattavuuteen liittyy useita ongelmia: Kaikki kustantajat eivät anna tietojaan GS:lle. Käyttäjät eivät tiedä millä perusteella GS:n kokoelmat valitaan ja indeksoidaan. Asiakkaat eivät ole myöskään tietoisia niistä aineistoista, joita GS ei indeksoi lainkaan. GS:än käyttöliittymää ei voi räätälöidä - kirjasto ei voi käyttää omaa logoaan ja tuttua ulkoasuaan, jolloin asiakkaat eivät välttämättä ymmärrä sitä, että palvelulla löydetyt digitaaliset dokumentit tarjoaa kuitenkin kirjasto. GS:ää ei voi myöskään integroida kirjaston verkkosivustoon. Siinä ei ole personointi palveluita, kuten omat aineistolistat, uutuusvahdit, viitteiden hallinta sekä hakujen ja hakutulosten säilyttäminen. IP-avaruuden ulkopuolelta tuleva käyttäjä ei välttämättä osaa ottaa GS:n kirjastopalveluita käyttöön ilman kirjastojen opastusta eikä GS:llä ole käyttäjätukea. GS:n hakuominaisuudet ovat huomattavasti heikommat kuin esimerkiksi Nelli-tai Linnea-käyttöliittyminen hakuominaisuudet. GS-testeissä törmäsimme joihinkin merkistöongelmiin. Vastaavien ongelmien korjaaminen ei ole helppoa, koska meillä ei ole minkäänlaisia painostuskeinoja GS:ää kohtaan.. Google Scholarin mahdollisuudetGS tarjoaa vaihtoehtoisen ja helpohkon pääsyn kirjastojen kokoelmiin, mikä myös lisää kirjaston kokoelmien käyttöä ja saattaa uusia käyttäjiä kirjastojen kokoelmien piiriin. Se tarjoaa kirjastoille uudenlaista näkyvyyttä ja imagoa – se markkinoi kirjastojen palveluja ja kokoelmia. GS on voimakkaasti kehittyvä palvelu ja voimme vain arvailla mihin suuntaan seuraavat kehitysaskeleet otetaan. Uskallammeko jäädä pois tästä kehityksestä? Aika monet ulkomaiset kirjastot ovat jo aloittaneet yhteistyön GS:n kanssa. GS on vahva vaikuttaja, jonka kanssa liittoutumalla myös kirjastopalvelut paranevat. Google Scholarin uhatYhteistyö GS:n kanssa voi pahimmillaan kääntyä kirjastoja vastaan. Kirjastojen verkkopalveluiden käyttö hiipuu ja asiakkaat saattavat kokea ne tarpeettomiksi. GS korvaa kirjastojen verkkopalvelut ainakin osittain. Palvelun tarjoaja hämärtyy – käyttäjä olettaa, että GS tuottaa elektronisen lisensoidun aineiston sekä niiden kuvailut. GS:n liiketoimintamalli voi muuttua: nyt maksuton mainoksilla rahoitettu malli voi muuttua kirjastoille tai käyttäjille maksulliseksi. Kirjasto menettää kontrollin tai sillä on hyvin vähän kontrollia palvelun kehittämisessä ja aineiston tarjoamisessa GS:n kautta. Kirjasto ei voi kontrolloida aineiston käyttöä. GS voi sensuroida aineistoa – valita mitä se indeksoi ja mitä jättää indeksoimatta. Toisaalta GS saa kerättyä erilaista asiakkaiden käyttäytymistä koskevaa tietoa liiketoimintansa kehittämiseksi, minkä jotkut näkevät uhkana jopa yksityisyyden suojalle. Google Scholaria voi pitää kirjastopalveluiden kilpailijana ja jopa uhkana niille. Näen kuitenkin yhteistyön GS:n ja vastaavien tahojen kanssa mahdollisuutena. Esimerkiksi linkitys hakutuloksen viitteistä SFX-valikon kautta on houkutteleva lisäpalvelu asiakkaille. Yhteistyössä GS:n kanssa tulee kuitenkin puntaroida perusteellisesti sitä, miten yhteistyö vaikuttaa kirjaston imagoon, näkyvyyteen ja rooliin. Toisessa vaakakupissa on palvelun helppo saatavuus, käytettävyys ja asiakastyytyväisyys ja toisessa kirjastojen tapa järjestää tietoa ja tarjota laadukasta sisältöä.
Kirjallisuutta
|
||||||||
|
Tietolinja 01/2006 |
Ari Rouvari, pääsuunnittelija
|