|
Digitaalisen kirjaston ohjausjärjestelmän toiminta on käynnistynyt
Kristiina Hormia-Poutanen
|
|
Pääkirjoitus Artikkelit Uutisia, ajankohtaista |
Digitaalisen kirjaston palvelukokonaisuus muodostuu kolmesta osasta: kirjastojärjestelmästä, tiedonhakuportaalista ja dokumenttiarkistosta. Palvelukokonaisuuden kehittäminen asiakkaan kannalta yhdeksi kokonaisuudeksi on suuri haaste. Digitaalisen kirjaston ohjausjärjestelmä on keino vastata haasteisiin.
Mistä ohjausjärjestelmä muodostuu?Ohjausjärjestelmän valmistelu käynnistyi alkuvuodesta 2003 ja sitä on valmistellut työryhmä, johon on kuulunut yliopistokirjastojen työvaliokunnan edustaja, AMKIT -konsortion edustaja, kansalliskirjaston asiantuntijoita sekä viime vaiheessa myös CSC:n edustaja. Ohjausjärjestelmästä on keskusteltu ja siihen on saatu palautetta kirjastosektoreiden kokouksissa. Ohjausjärjestelmä muodostuu linjauksia tekevästä verkkopalveluryhmästä sekä kolmesta asiantuntijaryhmästä. Verkkopalveluryhmä on perustettu kehittämään digitaalisen kirjaston palvelukokonaisuutta, tekemään sitä koskevia strategisista linjauksia ja arvioimaan niiden vaikuttavuutta. Verkkopalveluryhmän tehtävänä on
Verkkopalveluryhmän puheenjohtajaksi on kutsuttu professori Markku Löytönen. Kansalliskirjaston johtokunta on nimennyt ryhmän jäsenet kirjastoverkon esitysten perusteella. Lisäksi ryhmän toimintaan osallistuu kansalliskirjaston asiantuntijoita, kansalliskirjasto myös koordinoi verkkopalveluryhmän toimintaa. Verkkopalveluryhmän työn tueksi on perustettu asiantuntijaryhmiä. Asiantuntijaryhmiä ovat laitteistoryhmä, ohjelmisto- ja standardointiryhmä ja vaikuttavuuden arviointiryhmä. Asiantuntijaryhmän tehtäviin kuuluu oman toimialueensa seuranta ja kehittäminen, toimialueeseensa kuuluvien kysymysten valmistelu verkkopalveluryhmän käsiteltäväksi, toimialueeseensa kuuluvien selvitysten tekeminen verkkopalveluryhmän toimeksiannosta ja ryhmän toiminnan raportointi verkkopalveluryhmälle, kirjastoille ja konsortioille. Kansalliskirjasto on nimennyt asiantuntijaryhmien jäsenet kirjastoverkon esitysten perusteella. Lisäksi ryhmän toimintaan osallistuu kansalliskirjaston asiantuntijoita. Asiantuntijaryhmien puheenjohtajat:
Verkkopalveluryhmä voi tilata selvityksiä asiantuntijaryhmiltä ja vastaavasti asiantuntijaryhmät voivat tehdä aloitteita verkkopalveluryhmälle.
Ohjausjärjestelmän toimintaVerkkopalveluryhmä ja asiantuntijaryhmät saavat työnsä käyntiin ennen kesälomakautta. Työn käynnistyessä keskeistä on toisaalta nykytilan tuntemus ja toisaalta tulevaisuusvision hahmottaminen. Vastauksia etsitään esimerkiksi seuraaviin kysymyksiin:
Verkkopalveluryhmän ja asiantuntijaryhmien välisen vuorovaikutuksen organisointi niin, että eri ryhmien edustamaa asiantuntemusta voidaan hyödyntää mahdollisimman hyvin, on järjestelmän kehittämisen ydinkysymyksiä. Elokuuksi onkin sovittu kaikkien ryhmien yhteinen seminaari, jossa voidaan selkeyttää ryhmien välisiä rajapintoja ja sopia yhteistyömuodoista. Tulevaisuudessa on näköpiirissä yksi selkeä tapausesimerkki, jonka avulla järjestelmän toimivuutta voidaan testata. Kyseessä on palvelinhankinnan valmistelu, joko pelkästään yliopistojen kirjastojärjestelmäpalvelinta tai laajempaa kokonaisuutta koskien. Digitaalisen kirjaston ohjausjärjestelmän luominen on kansainvälisessä vertailussa ainutlaatuista – itse järjestelmä on ainutlaatuinen ja yhteistyömuoto sen kehittämiseksi on ainutlaatuinen. Lisätietoja digitaalisen kirjaston ohjausjärjestelmästä www-sivuilta: http://www.lib.helsinki.fi/digiohjaus/
|
|
Tietolinja 01/2005 |
Kristiina Hormia-Poutanen,
palvelupäällikkö
|