Otium Sapientis
Kansalliskirjaston ystävät
/ Ystävätapaamiset

Ystäväilta pergamenttien parissa

Kansalliskirjaston Eteläsalissa vietettiin 11.10.2007 ystäväiltaa keskiajan tutkimukseen tutustuen.

Ystäväilta pergamenttien parissa
Pergamentit kiinnostivat runsaslukuista yleisöä.

Kirjastolla on kansainvälisestikin ainutlaatuisen laaja keskiaikaisten pergamenttifragmenttien kokoelma. Fragmentit eli katkelmat ovat peräisin keskiajalla Suomessa laadituista ja käytetyistä käsikirjoituksista, jotka kirjoitettiin aikanaan eläimen nahasta valmistetulle pergamentille. Kokoelma käsittää kaikkiaan yli 10000 irrallista lehteä, joiden arvioidaan olevan peräisin 1700 käsikirjoituksesta.

Tämä kokoelma muodostaa suurimman osan keskiajan Suomesta säilyneestä kirjallisuudesta. Enimmäkseen se sisältää uskonnollisia, mutta myös juridisia ja filosofisia tekstejä. Uskonpuhdistuksen jälkeen katolinen kirjallisuus menetti merkityksensä, teokset hajotettiin ja lehdet otettiin uusiokäyttöön kuninkaan voutien tilikirjojen kansina, jolloin ne säilyivät ikään kuin sattumalta. Vaikka kokoelmaa on luetteloitu 1920-luvulta lähtien, sen laaja ja monimutkainen sisältö on tähän asti jäänyt lähes hyödyntämättä Suomen keskiajan tutkimuksessa.

Ystäväilta pergamenttien parissa
Tuomas Heikkilä ja kirjallisen kulttuurin kartta.

Dosentti Tuomas Heikkilä kertoi kirjaston ystäville keväällä 2007 käynnistyneestä tutkimushankkeesta, joka pyrkii luomaan valoa maamme varhaisimman kirjallisen kulttuurin syntyyn ja kehittymiseen. Heikkilä johtaa monitieteistä tutkimusryhmää, jonka tavoitteena on selvittää, mitä keskiajan Suomessa kirjoitettiin ja luettiin ja miten Suomi sidottiin kulttuuriltaan osaksi läntistä Eurooppaa ja latinankielistä kristikuntaa. Tutkimusryhmä perehtyy aineistoon historiantutkimuksen, filologian, tekstintutkimuksen, paleografian, kodikologian ja tietojenkäsittelytieteen menetelmin.

Tutkimus käyttää ensi kertaa hyväkseen kaikkea Suomessa säilynyttä keskiaikaista käsikirjoitus- ja fragmenttimateriaalia. Kansalliskirjaston pergamenttifragmentit muodostavat valtaosan säilyneistä lähteistä. Tätä Suomen kirjoitetun kulttuurin kerrostumaa voidaan liioittelematta kutsua Suomen vanhimmaksi kansallisaarteeksi.

Ystäväilta pergamenttien parissa
Vox Silentii -yhtye esitti pergamenteista löytyneitä sävelmiä.

Ystäväilta pergamenttien parissa
Dosentti Jan Brunius kertoo ruotsalaisista voutien tilikirjoista.

Pohjoismaiset fragmenttitutkijat toimivat tiiviissä yhteistyössä, jonka tulokset edustavat keskiajan tutkimuksen huippua. Kansalliskirjaston ystävillä oli tilaisuus kuulla myös ruotsalaisia tutkijoita, jotka osallistuivat Helsingin yliopistossa järjestettyyn pohjoismaiseen keskiajan tutkimuksen seminaariin.

Ystäväilta pergamenttien parissa
Dosentit (vasemmalta) Jan Brunius, Gunilla Björkvall ja Tuomas Heikkilä.

Dosentti Gunilla Björkvall Ruotsin Riksarkivetista tutkii Ruotsissa tuotettua vastaavaa aineistoa, joka on tallennettu Riksarkivetiin. Pergamenttifragmentit eivät siellä muodosta yhtenäistä kokoelmaa, vaan ovat edelleen "väliaikaisessa" käytössään kiinnitettyinä kansiksi ja kansitäytteiksi. Dosentti Jan Brunius jäljittää käsikirjoitusten syntyä ja leviämistä mm. voutien tilikirjojen sidoksia tutkimalla.

Ystäväilta pergamenttien parissa
Yleisöä Kupolisalissa.

Keskiaikaisen aineiston ja tutkimuksen esilletuominen oli osallistujien mukaan tervetullutta, ja yleisö viihtyikin paikalla pitkään ja vilkkaasti keskustellen. Kansalliskirjasto pyrkii löytämään rahoitusta keskiajan aarteiden digitoimiseen varmistaakseen tämän arvokkaan, hauraan ja vaikeasti käsiteltävän aineiston turvallisen tutkimisen tulevinakin aikoina.


Sivun alkuun