|
  
|
|
|
|
|
1640
|
|
|
|
 |
|
|
1642
|
Turun akatemian yhteyteen perustetaan kirjapaino
|
|
|
|
|
|
1646
|
|
|
1647
|
Kirjasto saa omat tilat Turun tuomiokirkon lähellä toimineesta saksalaisesta kirkosta
|
|
|
|
|
|
|
1650-1658
|
kirjastonhoitajana
|
|
|
1654
|
 Turun akatemian konsistori määrää akatemian kirjapainon luovuttamaan kirjastolle kaksi kpl ja arkistolle yhden kpl kutakin painamaansa julkaisua
|
|
1655
|
|
|
1659-1665
|
kirjastonhoitajana
|
|
|
|
1666-1668
|
kirjastonhoitajana
|
|
1668-1671
|
kirjastonhoitajana
|
1668/1669
|
Piispa Johannes Gezelius perustaa Turkuun toisen kirjapainon
|
|
1671-1675
|
kirjastonhoitajana
|
|
|
|
1675-1690
|
kirjastonhoitajana
|
|
|
|
1682
|
|
|
|
|
1689
|
Viipurin piispa Petrus Bång perustaa Viipurin kymnaasin kirjapainon
|
1689
|
Gezeliuksen kirjapaino sitoutuu luovuttamaan, Akatemian painon tavoin, kappaleet painamistaan kirjoista Turun akatemialle
|
|
1691-1718
|
kirjastonhoitajana
|
|
|
|
1707
|
|
|
|
|
1713-1721
|
|
|
1720-1746
|
kirjastonhoitajana
|
|
|
1722
|
Kirjasto palaa Tukholmasta takaisin Turkuun
|
|
|
|
1725
|
|
|
1728
|
Kirjasto saa ensimmäisen vahtimestarin, Jören Jaakkolan
|
|
|
|
1738
|
Kirjastossa on 2 643 teosta 3 027 niteenä
Johan Haartmanin tilalta ostetaan kirjallisuutta, mukana paljon käsikirjoituksia, mm. Juustenin Piispankronikka: "Mscr. item Pauli Justens eganhändige etc."
|
|
|
|
1742
|
Turun akatemia saa uuden rakennuksen, jossa on tilat myös kirjastolle
|
1742-1743
|
Pikkuviha, kirjasto jälleen evakkoon Tukholmaan
|
|
1743
|
Päätetään, että kirjastonhoitajanvirka annetaan aina filosofisen tiedekunnan vanhimmalle professorille, jolla ei ole anneksipastoraattia
|
|
|
1746
|
Upsalan yliopiston aloitteesta aloitetaan julkaisujen vaihto valtakunnan yliopistojen välillä. Upsalan, Lundin ja Turun yliopistojen julkaisemien väitöskirjojen ja muiden akateemisten julkaisujen painoksista varataan vaihtoihin 30 kappaletta
|
|
1747-1761
|
kirjastonhoitajana
|
|
|
1748
|
|
|
1749
|
|
|
|
|
1751
|
Sotilasasianajaja Svante Myrin lahjoittaa kirjastolle käsikirjoituskoodeksin, johon oli sidottu 29 eri käsikirjoitusta
|
|
|
|
1753
|
Greifswaldin yliopisto tulee mukaan akateemisen kirjallisuuden vaihtojärjestelmään. Julkaisujen vaihtoa varten päätetään jättää 30 sijasta 50 kappaletta kutakin julkaisua
|
|
|
|
1755
|
|
|
|
1763-1764
|
kirjastonhoitajana
|
|
|
1764
|
|
|
1764-1770
|
kirjastonhoitajana
|
|
|
1766
|
Kirjoitus-
ja painovapausasetus, joka sensuurimääräysten
ohella sisältää vapaakappaleita koskevan
pykälän; kirjapainojen painotuotteet luovutetaan
Ruotsin kansliakollegioon, valtionarkistoon ja
kuninkaalliseen kirjastoon sekä valtakunnan
yliopistoille; kirjoihin oli sakon uhalla
painettava kirjapainon nimi, painopaikka ja –
vuosi
|
|
1766
|
|
|
1767
|
Kansleri Karl Hermelin käsikirjoituslahjoitus: 21 folio- ja 3 kvarttokokoista käsikirjoitusnidettä
|
|
|
|
1770-1772
|
kirjastonhoitajana
|
|
|
1771-1787
|
|
|
1772-1777
|
kirjastonhoitajana
|
|
Porthanin aikana kirjakokoelmat kolminkertaistuvat, 7 000 niteestä 20 000 niteeseen
|
1773
|
|
|
1774
|
Uusi
kirjoitus- ja painovapausasetus, jossa sensuuria
on kiristetty, mutta vapaakappaleita ja
kirjanpainajan velvollisuuksia koskevat pykälät
ovat samat kuin vuoden 1766 asetuksessa
|
|
|
|
1778-1779
|
kirjastonhoitajana
|
1778
|
|
|
1780-1794
|
(aateloitiin: Edelcrantz) kirjastonhoitajana
|
|
1795-1801
|
kirjastonhoitajana
|
|
1798
|
Kirjastonhoitajan virka yhdistetään oppihistorian professorin virkaan
|
|
1802-1807 |
kirjastonhoitajana
|
|
|
1803
|
|
|
1808-1809
|
kirjastonhoitajana
|
|
|
|
Autonomian aika
|
|
|
| Linkistä lisätietoa Kansalliskirjaston sivuilla »
|
|
Sivun alkuun
|
