UNESCO uudistaa organisaatiotaan kirjasto- ja arkistosektorilla

Inkeri Salonharju

Uusi organisaatio

Kirjasto- ja arkistoalan toiminnasta vastaavat UNESCOssa kaksi hallitustenvälistä elintä. Nämä ovat PGI, eli Intergovernmental Council for the General Information Programme, ja IIP, eli Intergovernemental Committee for the Intergovernmental Informatics Programme. Jäsenmaiden edustajat molempiin ohjelmiin valitaan UNESCOn yleiskokouksissa. Tällä hetkellä Suomi ei ole varsinaisena jäsenenä vaan tarkkailijana molemmissa ohjelmissa.

Tietoyhteiskunnan nopea kehitys on aikaansaanut ohjelmien välille lisääntyvää päällekkäisyyttä ja toisaalta laukaissut jatkuvan kehittämistarpeen. PGI:n neuvosto päätti informaatioon ja informatiikkaan liittyvän ohjelmakehityksen käynnistämisestä kokouksessaan joulukuussa 1996. Kehittäminen on integroitu UNESCOn ohjelmaan ja talousarvioon vuosille 1998-99.

PGI ja IIP päättivät yhteisessä kokouksessaan Pariisissa 9.12.1998 uuden ohjelman perustamisesta vastaamaan nopeasti kehittyvän informaatioteknologian haasteisiin. PGI ja IIP ohjelmat integroidaan ja nykyiset hallitustenväliset elimet korvataan uudella ohjelmaa johtavalla ja ohjaavalla elimellä.

Kokous asetti uudelle ohjelmalle yleisiä tavoitteita, joiden mukaan:

uuden ohjelman tulee olla looginen jatko PGI ja IIP ohjelmien tuloksille. Sen tulee olla menettelytapa-orientoitunut, käyttäjälähtöinen, ja sen tulee vahvistaa "yleistä hyvää" ja varmistaa tiedon saatavuus ja laatutaso, sekä tukea kestävän infostruktuurin luontia. Ohjelmaan tulee myös liittyä arviointimekanismi. uuden ohjelman odotetaan kaventavan kuilua "info haves" ja "info have-nots" välillä. Tässä yhteydessä kehitysmaiden tarpeiden huomioon ottaminen ja kouluttajien ja tiedon loppukäyttäjien koulutus ovat ensisijaisen tärkeitä seikkoja. uuden ohjelman tulee säilyttää tasapaino perinteisen ja uuden teknologian välillä. Tiedon fyysisen saatavuuden katsottiin olevan edellytys oikeidenmukaiselle ja tehokkaalle tietoyhteiskunnalle, ja tästä syystä dokumenttien säilytyksen ja konservoinnin edistäminen tallennusvälineestä riippumatta ovat ohjelman keskeisiä tehtäviä.

Ohjelman jatkovalmistelua varten perustettiin uusi työryhmä, jossa on edustajat nykyisestä PGI Councilista ja IIP Committeesta. Osallistujamaat ovat Saksa, Intia, Mosambique, Japani, Tansania, Ruotsi, Kanada ja Venäjä. Ohjelman sisältöä laadittaessa edellytettiin selvitettävän mandaattikysymykset, ohjelman prioriteetit, sisäinen hallinto, resurssien uudelleen allokointi ja vahvistaminen, state-of-the-art sekä yhteydet UNESCOn muihin ohjelmiin. Uuden ohjelman toteutusta käsitellään 30. yleiskokouksessa syyskuussa ja tavoitteena on saada ohjelma käyntiin seuraavaan yleiskokoukseen mennessä.

UNESCOn tietoyhteiskuntastrategia

UNESCOn nykyinen tietoyhteiskuntastrategia käsittää kaksi päälinjaa: 1) tietoyhteiskunnan sisältökysymykset, kuten tiedon saanti, koulutus ja eettiset kysymykset, 2) tietoyhteiskunnan infrastruktuurin kehittäminen, jossa keskitytään "infostruktuuriin", kuten menettelytavat ja periaatteet, verkot ja sovellukset.

Sisäisen työnjaon mukaisesti PGI ohjelma keskittyy toiminnassaan sisältökysymyksiin ja sen rooli on periaatteita luova, kun taas IIP ohjelman vastuuna ovat tiedon käsittelyn liittyvän koulutuksen edistäminen ja tietojenkäsittely- ja telematikkatekniikoiden hallinta ja levittäminen sekä konkreettisten projektien toteutus. Ohjelmien välillä on päällekkäisyyksiä, ja yhteisinä vastuualueina ovat keskeiset "infostruktuurin" osa-alueet, kuten:

kansallisten ja paikallisten informaatiopolitiikkojen ja strategioiden kehittäminen henkilö- ja organisaatioverkostojen edistäminen virtuaalisten oppimisympäristöjen, kuten virtuaalikoulujen ja -laboratorioiden perustaminen ja edistäminen informaatioalan ammattilaisten ja loppukäyttäjien koulutus suorakäyttöisten tietojärjestelmien ja monikäyttöisten mediateekkien ja telekeskusten kehittämisen tukeminen haja-asutus ja alikehittyneillä alueilla tiedonhakumahdollisuuksien laajentaminen koskemaan myös lukutaidottomia yleisten kirjastojen, arkistojen ja dokumentaatiokeskusten kehittäminen tietoväyliksi globaaliin tietoon samalla kun edistetään virtuaalikirjastojen syntymistä.

PGI-komitean työohjelma

PGI-komitean nykyisen työohjelman ajankohtaisia aiheita ovat mm.:

Infoetiikka, johon liittyvä konferenssi pidettiin Monacossa 1-3.10.1998 aiheinaan monikielisyys ja vapaa tiedonlevitys kyberavaruudessa, kyberavaruuden tietoturva, tietosuoja ja yksityisyydensuoja sekä globalisaation vaikutukset elinikäisen kulutuksen ja sosiaalisten, ekonomisten ja monikultturillisten vastuiden kehittämisessä. Global Cyper Commons eli public domain -tiedon edistäminen. Tällä alueella tavoitteena on toimia maksuttomien ja tekijänoikeudesta vapaata tietoa sisältävien kaikille avointen web-palvelimien koordinaattorina (virtual focal point). Pyrkimyksenä on koota UNESCOn osaamisalueeseen liittyvä avoimeen käyttöön tarkoitettu tietovarasto. Ohjelmistokehitys, IDAMS ja CDS/ISIS, Windows versiot kehitteillä. Keskustelussa tuli esiin, että erityisesti DSC/ISIS on varsin keskeinen tuote kehitysmaiden kirjastoautomaatiossa (käytössä yli 30 000 organisaatiossa, kirjastojen lisäksi arkistoissa erityisesti Etelä-Amerikassa) ja sen jatkokehittämistä toivottiin. Web-palkinto, joka on jaettu ensimmäistä kertaa ja sen ovat saaneet Brasilian web-kehittäjät. Kilpailuun osallistui 170 projektia 31 maasta. CII/INF oma web-palvelin, joka edistää ohjelman hallinnointia tarjoamalla kanavan keskeiseen järjestön dokumentaatioon. Kirjastot, keskeisenä Aleksandrian kirjaston perustaminen ja Bosnian ja Herzegivinan kansalliskirjaston jälleenrakennus sodan päätyttyä. "Reading for all", lukemisen edistäminen kehityksen kriittisenä elementtinä, ensimmäinen paneeli on järjestetty Egyptissä. Arkistot, joihin liittyen erityisesti audiovisuaalisen aineiston arkistointi on monin tavoin esillä. Julkaisu "A Philosophy of Audiovisual Archiving"on ilmestynyt verkkojulkaisuna. "School library manifesto", koulukirjastojen manifesti on Kanadan aloitteesta laadittu ehdotus, joka hyväksyttiin joulukuussa PGI:n kokuksessa ja se tulee yleiskokouksen käsiteltäväksi syksyllä - http://www.unesco.org/webworld/iip/list.html .

Memory of the World -ohjelma

Ohjelman asiantuntijakomitea (IAC) on pitänyt edellisen kokouksensa Taskentissa syyskuussa 1997. Silloin hyväksyttiin 38 kohdetta 71 ehdotetusta Memory of the World rekisteriin. Tämän jälkeen on keskitytty selvittämään ohjelman valintakriteereiden käyttökelpoisuutta ja mahdollisia muutostarpeita.

Memory of the World-ohjelmasta on tehty myös ulkopuolisten asiantuntijoiden arvio. Siinä selvitetään ohjelman tuloksia ja vaikutuksia, joita ovat tietoisuuden synnyttäminen ja kiinnostuksen lisääminen dokumentoidun kulttuuriperinnön säilyttämiseen ja käytön edistämiseen. Evaluaation tuloksena on analyysi ohjelman kokonaisuudesta, teknisistä ja metodologisista perusteista, pilottiprojekteista, noudatetuista standardeista ja varsinaisesta toteutuksesta. Raportti sisältää suuren joukon toimintaorientoituneita suosituksia ohjelman jatkokehittämistä varten - http://www.unesco.org/webworld/public_domain/archives.html .

Evaluoinnin tulosten perusteella Memory of the World -ohjelma on merkittävä ja ajankohtainen ja UNESCO nähdään ainoaksi potentiaaliseksi kansainväliseksi organisaatioksi, joka voi maailmanlaajuisesti edistää dokumentoidun kulttuurin säilyttämistä. Kriittisen massan aikaansaamiseksi tarvitaan yhteistyötä kaikkien avaintahojen, erityisesti sponsoreiden ja ohjelmaan vielä osallistumattomien maiden kanssa. Raportissa ehdotetaan, että kaikkien jäsenmaiden tulisi tukea ohjelmaa taloudellisesti ja asettaa tarjolle uusia kohteita valittavaksi mukaan ohjelmaan. Tämä edellyttää myös nykyistä suurempaa UNESCOn taloudellista panostusta ohjelman käytännön toteutukseen ja mm. sihteeristön lisäresursointia.

Kirjastoalan maailmanjärjestöjen työssä paljon synergiaa tuottavia elementtejä

UNESCOn PGI ja IIP -ohjelmat sisältävät paljon samoja elementtejä kuin muut kirjasto- ja arkistoalan kansainvälisten organisaatioiden ohjelmat. Yhteisiä sisältöjä ja linjauksia on erityisesti IFLAn ja EU:n Telematiikka- ja IST- (Käyttäjäystävällinen tietoyhteiskunta) ohjelmien kanssa. Ohjelmat tukevat toisiaan ja varmistavat tärkeiden asioiden kehittämiseen, valmisteluun, standardointiin ja laajamittaiseen käyttöönottoon tarvittavat vaiheet.

UNESCOn rooli on humanitaarinen ja maailmanlaajuista tiedonvälityksen ja tiedonsaannin tasa-arvoa edistävä. Tästä esimerkkinä ovat infoetiikan ja public domain tiedon merkityksen korostaminen. Pääpaino on globaalien periaatteiden ja strategioiden luonnissa ja toisaalta konkreettisten projektien toteutus suunnataan kehitysmaihin. EU:n ohjelmissa sen sijaan pyritään uuden innovatiivisen teknologian ja sovellusten luontiin, joilta edellytetään myös kaupallista potentiaalia.

IFLA on ollut kiinteässä yhteistyössä UNESCOn kanssa jo ennen pääsyään tarkkaijaksi. UNESCO on julkaissut mm. yhteistyössä IFLAn kanssa laaditun "UNESCO 1977 Recommendations on National Bibliographies". Tällä suosituksella on ollut erittäin suuri merkitys kansalaisbibliografioiden ja vapaakappalepalvelujen kehittämiseen maailman laajuisesti. Kööpenhaminassa järjestettiin 25.-27.11.1998 IFLAn organisoima kansalliskirjastojen konferenssi, 2nd International Conference on National Bibliographic Services, jonka tavoitteena oli laatia ajantasaistettu suositus, joka toivottavasti saatetaan voimaan yhteistyössä UNESCOn kanssa - http://www.ifla.org/VI/3/icnbs/icnbs.htm .

Suomen mahdollinen kontribuutio uudelle ohjelmalle

PGI ja IIP ohjelmien integrointi perustamalla kokonaan uusi ohjelma näyttää ilmeiseltä. Mikäli maantieteellinen tasapaino ja maiden välinen rotaatiojärjestys eivät ole esteenä, kannattaisi Suomen pyrkiä mukaan muodostettavan uuden ohjelman komiteaan seuraavassa UNESCOn yleiskokouksessa, joka järjestetään lokakuussa 1999. Suomen kontribuutiot uudessa ohjelmassa voisivat liittyä seuraaviin tietoyhteiskunnan kannalta keskeisiin asiantuntijuuksiin:

Tietoyhteiskunnan hyvin kehittynynyttä ja testattua infrastruktuuria, kuten telepalvelut, lähi- ja etäverkot, pc-laitteiden yleisyys ja internetyhteydet voidaan käyttää esimerkkinä muiden maiden vastaavia palveluja kehitettäessä. Yleiset kirjastot ja kansalaisten internet-palvelut ovat korkeatasoiset ja esimerkilliset. Kokemuksia elektronisen aineiston keruusta suoraan verkoista ja arkistoinnista käyttöä ja pitkäaikaista säilytystä varten voitaisiin hyödyntää UNESCOn public domain aineiston jakelupalveluja kehitettäessä. Digitaalisen aineiston tekijänoikeudet ja lisensiointi ovat suomalaisten vahvaa osaamisaluetta. Painettujen kokoelmien digitoinnista on kokemuksia kansalliskirjastolla ja kansallisarkistolla. Etäopetus ja avoimet oppimisympäristöt hyvin kehittyneet. Uudet potentiaaliset kohteet Memory of the World ohjelmaa varten tulee kartoittaa. Kansalliskirjastosta mukana ovat jo A. E. Nordensköldin kokoelmat.

Uutta ohjelmaa valmistelevan työryhmän työskentely on käynnistynyt, ja tietoja työn etenemisestä löytyy osoitteesta http://www.unesco.org/webworld/future

Yhteysosoitteita

Inkeri Salonharju, osastonjohtaja
Helsingin yliopiston kirjasto, Kirjastotoimen verkkopalvelut
email: Inkeri.Salonharju@helsinki.fi

Artikkeli perustuu matkakertomukseeni, joita tein osallistuessani Suomen edustajana UNESCOn Intergovernmental Council for General Information Programme (PGI) 12th session ja Join session of the PGI Council and the IIP Commitee -kokouksiin 7-9.12.1998 Pariisissa.